Michelin-ukon tarina: syntymä ja kehitys

Veljekset André ja Édouard Michelin perustivat rengasyrityksensä vuonna 1889. Veljekset joutuivat kohtaamaan kovaa kansainvälistä kilpailua kumiteknologian kehittyessä nopeasti. He asettivat päämääräkseen tuotekehityksen ja -innovaatiot, ja vuonna 1891 he kehittivät ensimmäisen irrotettavan polkupyöränrenkaan.

Ongelmana oli, miten markkinoida tätä uutta, innovatiivista teknologiaa?
Vastaus saatiin kolme vuotta myöhemmin, kun Michelinin veljekset esittelivät tuotettaan Lyonin messuilla. Tarinan mukaan Édouard Michelin oli katsellut messuilla rengaspinoa ja tokaissut: "Jos sille laittaisi kädet, siitä tulisi ukko". Rengaspinoon lisättyjen käsivarsien, jalkojen ja kasvonpiirteiden ansiosta siitä tulisi jonakin päivänä yksi maailman ikonisimmista logoista. Veljekset tekivät yhteistyötä ranskalaisen mainospiirtäjän Marius Rossillonin, taiteilijanimeltään O'Galopin, kanssa toteuttaakseen visiotaan. He esittelivät luomuksensa Pariisin ensimmäisessä autonäyttelyssä vuonna 1898.

Siitä lähtien jokaisesta esiintymisestä tuli tapahtuma; mahdollisuus viehättää ihmisiä ja rakentaa luottamusta yleisön kanssa. Michelin-veljekset näkivät kuvaannollisesti renkaissa enkelin ja vapauttivat sen. Aivan kuten Michelangelo, joka väitti vain vapauttaneensa elävät hahmot marmorin sisältä, Michelinin-veljekset toivat esille sen, mikä oli piilossa silmien edessä. Näin he muunsivat tavallisen teollisuustuotteen poikkeukselliseksi kulttuuri-ikoniksi. Erään tutkimuksen mukaan 90 prosenttia maailman väestöstä tunnistaa Michelin-ukon välittömästi!

Alkuperäinen Michelin-ukko, yläluokkainen hahmo, joka poltti sikaria ja käytti monokkelia, on kaukana siitä ystävällisestä maskotista, jonka tunnemme tänään. Hahmo kilisteli juomalasilla, joka oli täytetty nauloilla ja lasinsiruilla osoittaakseen, miten vahvoja ja kestäviä Michelin-renkaat olivat ja miten ne tekivät ajosta tasaisempaa.

Tuon ajan mainokset julistivat: "Michelin-rengas juo esteet" eli "nielaisee tien epätasaisuudet". Mainokseen oli lisätty latinankielinen iskulause, joka oli lainattu roomalaiselta runoilijalta Horacelta: "Nunc est Bibendum" - nyt on aika juoda!

Michelin ryhtyi sponsoroimaan autourheilukuljettajia osoittaakseen, että Michelin-renkaat olivat mestarien valinta. Nimi Bibendum sai kastetilaisuutensa Pariisi-Amsterdam-Pariisi-kilpailussa, ja samana vuonna hahmo ilmestyi ensimmäistä kertaa julisteisiin.

Ranskalainen kuljettaja Léon Théry ei osannut latinaa, mutta tunnisti rengashahmon julisteista. Hän huomasi André Michelinin ja huusi: "Voilà Bibendum, vive Bibendum!" (Siinä tulee Bibendum, eläköön Bibendum!). Näin ikoninen hahmomme sai nimensä sattumalta.[1]

Michelin-ukko on valvonut kuljettajia suojelusenkelin tavoin pitkillä ajomatkoilla kuorma-autojen katoilla. 1950-luvulta lähtien Michelin-ukot ovat olleet arvostettuja keräilyesineitä, ja Bibendumista on tullut Michelinin maailmanlaajuinen brändilähettiläs.

125-vuotisen historiansa aikana Michelin-ukko on esiintynyt monenlaisissa rooleissa. Hän on näytellyt potkunyrkkeilijää, tanssijaa, moottoripyöräilijää ja jopa käärmeenlumoajaa!

70-luvulta 2000-luvun alkuun asti ukkoa voitiin nähdä kävelemässä uimarannoilla, ilahduttamassa väkijoukkoja Tour de France -kilpailussa ja seisomassa ylpeänä autokorjaamoiden edustalla ympäri maailmaa. Hän toivotti autoilijat tervetulleiksi käsivarret ojennettuina tervehtien, käsiä heilutellen tai juosten.

Michelin-ukko viestii laadusta, suorituskyvystä ja luotettavuudesta eri kielillä, yli sukupolvien ja rajojen ja ilmentää yrityksemme sitoutumista asiakaspalveluun.

Michelin-hahmo on siirtynyt painetuista julisteista digitaalisiin animaatioihin samalla, kun se on pysynyt ajankohtaisena sukupolvien ajan. Ukosta on tullut maailmanlaajuisesti tunnetun ja luotettavan brändin ainutlaatuinen symboli. Jopa niin, että vuonna 2000 Financial Times valitsi Michelin-ukon kaikkien aikojen parhaaksi logoksi![2]

1900-luvun alussa alkoi autonomistuksen uusi aikakausi. Autot olivat nyt edullisempia, niitä oli enemmän liikenteessä ja turvallisuushuolet kasvoivat. Myös Michelin-ukko muuttui kehityksen myötä.

Hän luopui yläluokkaisesta hahmostaan ja edusti uutta, laajempaa yleisöä. Hän potkaisi pois juomalasin – joka ei koskaan sopinutkaan ajamiseen – ja muuttui ystävälliseksi, kaikkien rakastamaksi hahmoksi. Monokkelit ja sikari katosivat. Ukko jopa laihtui vaihtaessaan kapeat polkupyöränrenkaat leveisiin kuorma-autonrenkaisiin. Michelin-ukosta tuli virtaviivainen ja dynaaminen hahmo, joka heijastaa sekä renkaiden valmistuksen teknologisia edistysaskelia että laajempaa terveystietoisuuden muutosta.

Yksi asia on pysynyt samana: Michelin-ukon puhdas valkoinen väri, joka tuo mieleen luonnonkumin (nykyiset renkaat ovat mustia niihin lisätyn noen tuoman kestävyyden vuoksi).

Michelin-ukosta tuli se ystävällinen hahmo, jota rakastamme tänään – maskotti, joka on aina heijastanut aikaansa ja edustanut liikettä, innovaatiota ja nykyaikaa.